Unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen - HOI House of Inspiration

Unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen

Uni oppimisen tukena

Unella on moniulotteisia merkityksiä ihmisen hyvinvoinnille. Toisin kuin usein ajatellaan, uni ei ole passiivinen tila: aivot työskentelevät myös unen aikana. Mikä merkitys unella on tiedonkäsittelylle, tunteiden kokemiselle ja jopa luovuudelle? Unitutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ja tutkimuksia esittelee unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen.

25,00 
Paikkoja 50
Event Expired

Ajatuksia pohdittavaksi

UNEN MERKITYKSESTÄ JA VINKKEJÄ NUKKUMISEEN

Unitutkija luennoi.
Unitutkija ja professori Anu-Katriina Pesonen

Uni ja nukkuminen ovat aina kiehtoneet minua. Siksi halusin HOI:n (House of Inspiration) tilaisuuteen mukaan kuuntelemaan unitutkijan ja professorin Anu-Katriina Pesosen esitelmää: Uni, oppiminen ja hyvinvointi. Anu-Katriina lähestyy unta ja nukkumista kliinisen unitutkimuksen keinoin.

Kaikille on varmasti itsestään selvää, että hyvä yöuni on todella tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Kerron nyt yksinkertaistetusti, mitä mielenkiintoisesta unitutkijan luennosta jäi päällimmäisenä mieleen.

UNEN TÄRKEIMMÄT MERKITYKSET

1. Opimme unen aikana.

  • Aivot käsittelevät ja ratkovat asioita, jolloin turhat asiat unohtuvat ja tärkeät taas yhdistyvät toisiinsa. Eli tapahtuu sekä muistin vahvistamista että unohtamista.

  • Aivot eivät varsinaisesti ”työskentele”, vaan uudelleen järjestäytyvät merkityksellisten asioiden ympärille.

  • ”Nuku yön yli” -neuvo on todella hyvä, jos jokin asia mietityttää.

2. Uni vaikuttaa tunteiden säätelyyn.

  • Unen aikana tapahtuu tunteiden käsittelyä. Esimerkiksi jos on illalla ahdistunut, saattaa olo olla helpottunut aamulla herätessä.

  • Illalla ollut stressi lisää valvetaajuuksia unessa. Tämä saattaa olla hyvä asia siinä mielessä, että aivot yrittävät ratkaista stressaavaa asiaa. Toisaalta liika stressi voi pidemmän päälle olla kuormittavaa ja aiheuttaa unettomuutta.

  • Tärkeintä unta tunteiden säätelyn kannalta on REM-uni (Rapid Eye Movements). REM-uni on aktiivisinta unen vaihetta. Jos REM-uni on kovin katkonaista, ihminen voi masentua.

3. Kaikilla on oma vuorokausirytmi.

  • Tutki omaa rytmiäsi: Mikä sopii sinulle parhaiten? Tämän jälkeen luo itsellesi tasainen unirytmi ja koita pitää se sellaisena.

UNEEN JA NUKAHTAMISEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA:

Tieteellisen uniteorian ympärillä heräsi yleisössä paljon kysymyksiä nukkumiseen liittyen. Tässä asioita, joita nousi esille, sekä tutkijan näkökulma niihin:

Kirkasvalolamppu: Todella hyvä tapa säädellä omaa unirytmiä. Lamppu tukee myös melatoniinin luonnollista tuotantoa. Jotta lampusta on varmasti on hyötyä, on lampun vieressä (ei siis riitä, että on samassa tilassa) vietettävä aikaa 30 minuuttia päivässä.

Unimaski: Maski ei tutkijan mukaan suojaa valolta juuri sen enempää kuin omat luometkaan. Oli kuitenkin puhe, että sillä voi olla hyvä psykologinen vaikutus. Mietin, että käytetäänhän pimennysverhojakin, koska pimeässä on parempi nukkua? Niin tai näin, itse käytän unimaskia ja koen toimivaksi.

Melatoniini: Tätä hormonia aivojen käpyrauhanen tuottaa elimistössä luonnostaan, joten ihan varauksettomasti tutkija ei sen käyttöä suositellut, ei ainakaan pidempiaikaisessa käytössä.

Unilääkkeet: Näiden hyödyistä ja haitoista kuulemma keskustellaan tällä hetkellä paljon. Yleisenä ohjenuorana unitutkija totesi vain, että parempi, että nukkuu edes lääkkeillä, jos ei muuten nuku ollenkaan.

Unta mittaavat älylaitteet: Näihin tutkija suhtautuu hieman varauksellisesti. Jos käyttää paria eri älylaitetta samanaikaisesti, voivat ne näyttää kovinkin eri tuloksia. Kuulemma ne antavat noin 60 %:sti oikeaa informaatiota. Anu-Katriinalla oli itsellä kaksi eri laitetta parhaillaan testissä.

Öinen heräily: Esimerkiksi vessassa käymisestä yöllä ei ole varsinaista haittaa unen palauttavalle vaikutukselle, jos sen jälkeen kuitenkin heti nukahtaa. Tärkeintä on kokonaisunen määrä.

Päiväunet: Lähtökohtaisesti tutkija ei suosittele päiväunia, koska se voi vaikuttaa iltanukahtamiseen. (Itsehän olen päikkäriekspertti (kröhöm), joten lyhyet päiväunet eivät iltanukahtamistani häiritse.)

Sänky on nukkumista varten: Eli jos nukkumaan mennessä uni ei pian ala tulla, kannattaa sängystä poistua ja mennä sinne uudelleen vasta, kun tuntee olonsa väsyneeksi.

Uni-ikkuna: Eli oikean hetken löytäminen nukahtamiselle.Ihmisellä on illalla ajanjakso, jolloin sisäinen kello sanoo, että olisi hyvä aika mennä nukkumaan. Tämän tunnistaa siitä, että alkaa tulla väsynyt ja vähän viileä olo, tekee esimerkiksi mieli vetää villasukat jalkaan. Uni-ikkuna-aikaa ei kannata ylittää, se taas tekee nukahtamisesta vaikeampaa.

Sininen valo: Älylaitteet heijastavat sinistä valoa. Se, että se häiritsisi unta, ei pidä paikkaansa, sillä valon määrä on kovin pieni kaikkeen muuhun ympäriltä tulevaan valoon verrattuna. Itse mietin, että ehkä ennemminkin laitteesta tuleva informaatiotulva on unta häiritsevä tekijä.

Siinä unitutkijan antia. Unien sisältö, tai unien näkeminen, ei varsinaisesti kuulu kliinisen unitutkimuksen piiriin. Joku yleisössä kysyi painajaisista, ja selvisi, että niitä tutkivat ihan eri tahot.

Itseäni toki kiinnostaa myös unien sisällöt, niiden psykologinen ja mystisempi puoli. Jossakin vaiheessa kerron omasta, vähän vähemmän tieteellisestä suhtautumisestani tähän asiaan. Siihen asti: Oikein hyviä unia ja kauniita unikuvia!

Rakkaudella Leena

P.S. Voin vilpittömästi sanoa, että HOI:n, eli House Of Inspirationin parituntiset ”miniseminaarit” ovat nimensä mukaisesti inspiroivia. Tila on pieni ja intensiivinen, avoin keskustelu kuuluu asiaan. Konseptin ”äiti ja isä” ovat Minna Tervamäki ja Mika Järvinen.