Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen - HOI House of Inspiration

Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen

Hyvät tyypit, temperamentti ja työelämä

Millainen on ”hyvä tyyppi”, samanlainen vai erilainen kuin minä itse? Mitä tapahtuu, kun oikea osaaminen ja asiantuntijuus korvautuvat ”hyvillä tyypeillä”. Voiko sosiaalinen ihminen olla itse asiassa sietämätön ja aktiivinen ekstrovertti näännyttävä? Mihin menee firma, jos innovatiivisen pöhinän takaa puuttuu kognitiivinen kyky hoitaa asioita, mutta itseluottamusta riittää  muillekin jaettavaksi.

Paikkoja 50 (46 Left)
Event Expired

Ajatuksia pohdittavaksi

Persoona ennustaa vain 7 – 8 % työssä onnistumisesta. Tälle tasolle päästään korkeintaan, kun esimerkiksi rekrytoinneissa käytetään persoonallisuustestejä. Itse työssä persoona samanaikaisesti vaikuttaa toki enemmän. Persoonallisuustestien tulos siis selittää ihmisen ratkaisuja, tekee ne jälkikäteen ymmärrettäviksi, mutta hyvin pienessä määrin ennustaa, koska ihminen tekee ratkaisunsa tilanteen ehdoilla ja kokemuksensa kautta, hän haluaa päästä johonkin, tavoittelee ratkaisuilla jotain, ja tätä tilannetta ei testi voi huomioida, ei pohjalla olevan pysyvän persoonallisuuden ohjaaman kuin hyvin pieneltä osin.

Temperamentti on ihmisen perusominaisuus, joka sellaisenaan ei oikeastaan edes tule kovin usein esiin. Suurin osa meistä on kasvatettu toimimaan sosiaalisissa tilanteissa tilanteen vaatimalla tavalla, vaikka perusluonteemme tai temperamenttimme saattaisi täyden vapauden saadessaan toimia toisin. Sosiaaliset käytösnormit suojaavat meitä huonoilta luonteenpiirteiltä ja hankalalta temperamentilta. Siksi hankalasti käyttäytyviä ihmisiä kohdatessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että ihmiset osaisivat sosiaalisissa tilanteissa toimivat pelisäännöt, kuten kohteliaisuuden muita ihmisiä kohtaan.

Usein kehityskeskusteluissa arvioidaan osaamisen ja ammattitaidon sijasta ihmisten persoonallisuutta. toisin kuin osaamiselle tai hyvälle käytökselle ei kuitenkaan ole toimivaa asteikkoa. Persoonallisuuden kehittäminen voi tästä syystä johtaa loputtomaan kierteeseen, jossa kehittymistarve on loputon. Ihminen ei koskaan saavuta hyvää tasoa. Se voi kääntyä lopulta itseään vastaan, koska paljonkin edistynyt ihminen kokee, että hän ei koskaan pääse riittävälle tasolle.